4. MITÄ ON TAPAHTUNUT VALTION OSAKEKAUPASSA

Mistä puhutaan seuraavaksi?

Käydään aluksi läpi mitä valtion osakekaupassa on tehty vuodesta 1987 lähtien.Tässä palautetaan lämmittelyksi muistiin koko kohtia ja tapahtumien kulkua.Tämä kannattaa kuulla tai lukea koska se paljastaa kuinka Jumalten Suunnitelma onnistui puhalluksessaan.

Kaikkiaan vuosina 1991-2016 valtion yritysomaisuutta myytiin yhteensä 17,5 miljardin euron arvosta.

Sen jälkeen myyntisuunnitelmia on esitetty kolmen; Sipilän, Rinteen > Marinin ja Orpon-Purran, hallituksen toimesta lisää 9,6 miljardilla eurolla.

Siis kaikkiaan suuren laman jälkeen on myyty valtion yritysomistuksia 27,1 miljardilla eurolla vuosina 1987-2023.

Miten valtiolla pörssissä menee?

Tää lorutont´ kertomaa, luvut puhukoot.

Valtion yhtiöomistuksen arvo oli 30 miljardia euroa vuoden 2024 lopussa. Edellisenä vuonna 2023 yhteenlaskettu arvo oli 37 miljardia euroa.

Valtion yhtiöomistusten arvo rojahti 7 miljardilla eurolla vuodessa, neljässä vuodessa 17 miljardilla!

Valtion yhtiöomistusten arvo on laskenut 17 miljardillla eurolla sillä vuonna 2021 vielä 47 miljardia euroa.

Suurin syy oli Nesteen osakekurssin lasku - yhtiön suuri paino valtion salkussa, kertoi valtioneuvoston kanslia huhtikuussa 2025.

Koko valtion  pörssiomistusten arvo oli 17,8 miljardia euroa. Vuonna 2023 se oli 7.1 milljardia enemmän eli 24,9 miljardia euroa.

• Tästä valtion suoran pörssiomistuksen osuus oli 10,8 miljardia euroa, kun vuonna 2023 osuus oli 17,9 miljardia euroa.

• Valtion sijoitusyhtiö Solidiumin osakeomistuksen osuus oli 6,9 miljardia euroa. Vuonna 2023 ne olivat 7,1 miljardia euroa.

• Listaamattomien yhtiöomistusten yhteenlaskettu arvo vuoden lopussa oli 12,1 miljardia euroa. 2023 ne olivat 11,6 miljardia euroa.

Vuoden 2024 lopulla valtiolla oli omistuksia 69 yhtiössä, joista 34 oli kaupallisin perustein toimivia yhtiöitä ja 35 erityistehtäväyhtiöitä.

Valtio-omisteiset yhtiöt työllistivät yhteensä noin 280 000 työntekijää.

Valtio tienasi yhtiöomistuksistaan omaisuustuloja yhteensä 1,45 miljardia euroa. Vuonna 2023 omaisuustuloja kertyi 1,57 miljardia euroa.

Osinkokertymää nosti Fortumin kohonnut osinkotaso ja kaupallisesti toimivien listaamattomien yhtiöiden kasvanut varojenjako, kerrottiin omistajaohjauksen tiedotteessa.

Nyt on siis tarkoitus rahoittaa hallituksen investointiohjelmaa kolmella miljardilla eurolla.

Björn Wahlrooskin on ollut taas neuvomassa, hän panisi Solidiumin pörssiomistukset ”tuottamaan”.

Valtion pörssi­omistusten arvo laski melkein neljänsosan.

”Omistusosuudet siirtyvät ulkomaille, jos valtion omistuksia myydään nyt,” sanoiylijohtaja Maija Strandberg taas huhtikuusssa 2025 kehysriiihen alla.

Alamäki on jatkunut jo vuosia. Valtion yhtiöomistusten arvo on laskenut 17 miljardillla eurolla sillä vuonna 2021 vielä 47 miljardia euroa. Vuoden 2024 lopussa se oli enää 30 miljardia euroa.

Valtion omistajaohjauksen ylijohtaja Maija Strandberg varoitti Helsingin Sanomissa valtion osakkeiden myynnistä nyt; huonoon aikaan.

Valtion kaikkien pörssiomistusten yhteenlaskettu tuotto oli viime vuonna 23,8 prosenttia pakkasella, valtioneuvoston kanslia kertoi huhtikuussa 2025,

Varallisuudesta katosi vuodessa siis liki neljännes.

Pääsyypää oli energiayhtiö Neste,  osakekurssin lasku ja yhtiön suuri painoarvo valtion salkussa.

Kaikkien valtion pörssiomistusten tulos oli 2024 negatiivinen eli 14,9 prosenttia pakkasella. Solidium teki viime vuonna 4,6 prosentin tuoton.

Yhtiöomistuksista tuloutettiin valtiolle omaisuustuloja 1,45 miljardin euroa.

Hallituksen tavoitteena tämän vuoden loppuun mennessä omaisuutta pitäisi myydä 1,5 miljardilla eurolla.

Omistajaohjaus hakee ratkaisuja mm, hallituksen Turun Junan kolmen miljardin euron investointiohjelman 400 miljoonan alkuvaiheen rahoittamiseksi valtion omistuksia myymällä.

Neuvottelut Turun tunnin junasta ovat Iltalehden tietojen mukaan keskeytyneet,kertoi,

Iltalehden Juha Ristamäki. Iltalehden tietojen mukaan valtion ja kuntien väliset neuvottelut Länsiradan eli niin sanotun Turun tunnin junan edistämisestä olivat jäissä. Maaliskuun lopun jälkeen osapuolet eivät olleet neuvotelleet asiasta.

Viime kesänä Helsinki jättäytyi ulos kuntien esisopimuksesta, joka koskee rakentamisvaiheeseen siirtymistä ja hankkeen rahoittamista. Näin ollen muut kuntaosakkaat joutuisivat kantamaan Helsingin osuuden kustannuksista,



KESÄKUU 2024: Valtion yhtiöomistuksen arvo oli 30 miljardia euroa vuoden 2024 lopussa. Edellisenä vuonna 2023 yhteenlaskettu arvo oli 37 miljardia euroa.

Uusliberalismi vei 1980-luvulla talousidelogiana voiton keynesiläisyydestä markkinaistaen meiningit. Vuoden 1987 eduskuntavaalien suurin voittaja oli Kansallinen Kokoomus, jonka taival hallitusvallan ulkopuolella oli kestänyt 21 vuotta.

Meno Suomen valtion omistajapoliitikassa muuttui ja edunjako sai kokonaan uusia muotoja.

Kaikki alkoi jo ylijäämäisten budjettien aikaan juuri ennen lamavuosia. Valtio myi näitä yksityistämissuunnitelmia jo Harri Holkerin sinipunahallituksen aloittaessa varovasti yhtiöiden pääomahuollon varmistamis-strategian mukaisesti 1987-1991 yhtiöittämällä Posti- ja Telelaitoksen ennen lamavuosia.

Esko Ahon hallitus 1991-1995 kirjasi yksityistämisen jo ohjelmansa ja alkoi myydä Outokumpua, Valmetia ja Rautaruukkia. Kaikkiaan työreformia esittänyt Ahon hallitus myi valtion yhtiöiden osakkeita yli1.5 miljardilla eurolla.

Paavo Lipposen I hallitus (1995–99) myi jo laman jälkeen valtion omistamia osakkeita. Summa oli vajaat kolme miljardia euroa. Omistajaohjauksesta vastasi kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki. Luvut kertoivat, että SDPn ollessa hallituksessa on myyntitahti ollut suurinta.

Euromääräisesti suurimmat myynnit teki Paavo Lipposen II hallitus (1999–2003). Summa oli suurin hallituskaudessa toteutettu kaikkiaan 6,8 miljardia euroa. Ensin omistajaohjaussalkkua kantoi Erkki Tuomioja, hänen jälkeensä Sinikka Mönkäre. Enson ja ruotsalaisen Storan fuusio junailtiin, IVO ja Neste fuusioitiin ja Tele eli Sonera listattiin pörssiin.

Kaikki johtivat miljardimenetyksiiin.

Vuonna 1999 valtion osakemyyntitulot nousivat huippuunsa, yli 3,5 miljardiin euroon. Soneran toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander joutuu eroamaan Soneran toimitusjohtajan paikalta 2001. Kalliit toimilupahankinnat huutokaupassa epäonnistuivat ja samanaikainen it-kuplan puhkeaminen ajoi miljardiluokan riskejä ottaneen yhtiön vaikeuksiin.

Seuraavana vuonna 2002 Sonera fuusioitui Ruotsin Telian kanssa. Suomen valtion omistukseen jäi alle 20 prosenttia uutta Telia-Soneraa.

Ydinvoimala on ollut tiukasti osa idänpolitiikkaa,

siksi loppulaskua ei kehdata esittää.

Omistajapolitiikan Waterloo

Imatran Voiman ja Nesteen fuusio 1998 Fortumiksi purkautui lyhyeen 2005. Fortumin öljyliiketoiminnot irrotettiin erilliseen yhtiöön. Neste Oil listattiiin pörssiin 2005.

Valtio luopui omistuksestaan Kemira GrowHowssa 2007. Seuraavana vuonna valtion osakemyynnit hidastuvat dramaattisesti finanssikriisiin.

Matti Vanhasen I hallitus (2003–2007) myi osuuksia valtionyhtiöistä yhteensä runsaan viiden miljardin edestä. SDP oli mukana hallituksessa siunaamassa myyntipäätöksiä. Valtionvarainministerinä oli Eero Heinäluoma.

Vuonna 2006 valtion yhtiöomistuksen hallinnointi jakaantui vielä kahdeksan ministeriön kesken.

Ministeri Jyri Häkämiehen johdolla käynnistettiin hallinnolliset valmistelutyöt markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden omistajaohjauksen keskittämiseksi perustettavaan valtion omistajaohjausyksikköön. Valtioneuvoston kansliaan sijoitettu osasto aloitti toimintansa vappuna 2007.

Se vastaisi myös yleisestä omistajapolitiikan valmistelusta ja koordinoinnista. Valtion erityistehtäviä hoitavien yhtiöiden hallinnointi jatkui vastuuministeriöissä.

Hallintokäytäntöjen uudistaminen valtion yrityksissä tarkoitti lähinnä toimenpiteitä, joilla vähitellen siirryttiin perinteisestä hallintoneuvostovaltaisesta päätöksentekojärjestelmästä yhtiön ulkopuolisen hallituksen roolia ja merkitystä korostavaan järjestelmään. Myöhemmin vakiintui termi corporate governance, jonka tuli olla ajanmukainen ja kansainvälistä luottamusta herättävä yhtiöiden kiinnostavuuden turvaamiseksi sijoituskohteena.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta julkisti 2007 myös uudistetun kannanoton palkitsemisesta valtionyhtiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä. Kannanotossa otettiin ehdottoman kielteinen kanta kaikkiin optiojärjestelmiin. Lisäksi osakepohjaisiin palkitsemisohjelmiin määriteltiin enimmäispalkkion yläraja.

Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut ”Jumalten saamisiin.”

Kolmanneksi eniten valtion omaisuutta markkinoille myivät Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitukset. Tässä hallituksessa demareilla oli taas valtiovarainministerin salkku. Ensin Jutta Urpilainen ja hänen jälkeensä puolueen puheenjohtajaksi KAKSITUHATTA VIISITOISTAnoussut Antti Rinne.

SDP sai omistajaohjausministerin salkun vihreiden lähtiessä hallituksesta. Salkku tuli kehitysministeri Sirpa Paaterolle. Paateron aikana Solidium myi TeliaSoneran ja Outokummun osakkeita.

Pääministeri Juha Sipilä kertoi 2015 keskustahallituksensa kaavailevan valtion omistuksia tulolähteeksi, kun se etsii rahoitusta kasvua edistäviin kärkihankkeisiinsa.

Ne maksaisivat yhteensä 1,6 miljardia euroa. Neljä vuotta myöhemmin Antti Rinteen jamyös Sanna Marinin) punavihreä hallitus kertoi kolmen miljardin ”tulevaisuusinvestoinneista”.

Petteri Orpon oikeistohallitus suunnittelee peräti neljän miljardin euron investointiohjelmaa valtion omaisuuden myynnistä saatavillla lisätuloilla joka on budjetin ulkopuolista lisätuloa.

Ongelma on, että osakkaiden myyntivuoden 2023 loppupuolen pörssikurss en hinnoilla huono sijoitus .

Orpon-Purran hallituksen myyntirahat menevät väylähankkeisiin, korjausvelkaan ja esimerkiksi hoitojonojen purkuun. Hankkeiden on määrä olla muka kertaluonteisia investointeja, ja rahat saadaan omaisuustuloilla. Valtion omistamia osakkeita tai yrityksiä myymällä, ne eivät rumenna valtiovarainministerin budjettiesitystä.

STTK:n pääekonomisti Patricio Lainà kutsui tätä malllia silmänkääntötempuksi. Tässä on pyritty jossain määrin kiertämään pysyviä menoja. Väistellään vastuuta ja lykätään sopeutustaakkaa seuraavalle hallitukselle.

Pääministeri Juha Sipilä kertoi 2015 keskustahallituksensa kaavailevan valtion omistuksia tulolähteeksi,

kun se etsii rahoitusta kasvua edistäviin kärkihankkeisiinsa.

Perustettiin Vake kehiitysyhtiö omistusärjetelyjä varten;

"tase pantiin tuottamaan."

Seurauksena johdonvaihto sirkus ja lopulta toimintaidesn katoaminen.

Samat sanat lausui neljä vuotta aiemmin vastapuoli, Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies joka kutsui Antti Rinteen hallituksen suunnitelmia sammon ryöstöksi kun kun kruununjalokivet myydään budjetin yleismenojen katteeksi.

Lopulta kysymys on siitä, kannattaako tuottavaa omaisuutta ylipäätään myydä?

Varsinkin, jos rahaa aiotaan käyttää Turun tunnin junan kaltaisiin hankkeisiin.

Tämä on tämän hallituksen

tämän Pääministerin lempilapsi

jolle käy kuin ennenkin-